Älypuhelimista on tullut miltein välttämätön osa jokaisen elämää. Ammattilaisista taaperoihin kaikki näkyvät älypuhelimen kanssa touhuilevan. Vaikka saattaa tuntua siltä, että olemme käyttäneet näitä laitteita ikuisesti, saatat yllättyä tietää, että ensimmäinen älypuhelin oli IBM:n vuonna 1994 julkaisema Simon. Vuodesta 2022 lähtien älypuhelimet ovat jo 28 vuotta vanhoja! Internet itsessään on vain 37 vuotta vanha, jotta asiat voidaan laittaa perspektiiviin.
Simon oli iso puhelin, jossa oli kosketusnäyttö, jossa oli sisäänrakennettuja sovelluksia, kuten laskin ja luonnoslehtiö. Siinä oli myös sähköpostiominaisuudet. Vuosien varrella viestintäteknologiat ovat kehittyneet siinä määrin, että ensimmäinen kaupallisesti saatavilla oleva älypuhelin saattaa tuntua muinaisten aikojen laitteelta. Älypuhelinten lisävarusteet ovat myös kehittyneet ja niiden mukana vaihtoehdot, kuten langattomat laturit ja kodin älylaitteet.
Sukupolvien välinen kuilu tulee ilmeiseksi siinä, miten teini-ikäiset ja nuoret käyttävät teknologiaa ja kuinka nopeasti he sopeutuvat jatkuvaan kehitykseen. Tekninen lukutaito on myös tullut tärkeäksi yleisen elämänlaadun kannalta, koska monet älylaitteet, kuten älykellot, ovat yhteydessä älypuhelimiin tarjotakseen ominaisuuksia, kuten hätätilanteet.
Digitaaliset sukupolvet
Nykypäivän digitaalisessa maailmassa ihmiset voidaan jakaa laajalti kahteen luokkaan, kuten Marc Prensky, yhdysvaltalainen kirjailija ja koulutuspuhuja, kuvaili vuoden 2001 artikkelissaan “On the Horizon”. Hän loi termit digitaaliset natiivit ja digitaaliset maahanmuuttajat, jotka luokittelevat ihmiset teknologiaa täynnä olevaan maailmaan syntyneiksi ja vastaavasti sellaisiksi, jotka joutuivat ottamaan mielellään nämä innovaatiot käyttöön.
Seuraavassa taulukossa on esitetty sukupolvien luokittelu kahteen kategoriaan.
| Digitaaliset maahanmuuttajat | Hiljaiset traditionalistit | 1925–1945 |
| Suuret ikäluokat | 1945–1965 | |
| Sukupolvi X | 1965–1980 | |
| Digitaaliset alkuperäisasukkaat | Milleniaalit | 1980–1995 |
| Sukupolvi Z | 1995–2010 | |
| Sukupolvi Alpha | 2010 – tähän päivään asti |
Digitaalisten alkuperäisasukkaiden kynnyksellä
Gen Z:n ja Gen Alphan elämää ei voisi kuvitella ilman älypuhelinta. Nämä sukupolvet syntyvät maailmaan, jossa teknologia on miltein väistämätöntä ja pääsy Internetiin on ihmisoikeus ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (UDHR) 19 artiklan mukaisesti. The Telegraph raportoi, että lähes kahdella kolmasosalla lapsista on älypuhelin jo 10-vuotiaana.
Riippuvuus älypuhelimista korreloi merkittävästi sosiaalisen median, kuten WhatsApp, Twitter, Facebook, Instagram ja Snapchat, asettamiin uusiin sosiaalisen elämän odotuksiin (Marino et al., 2021). Epävakaa maailmanpoliittinen tilanne lisäsi tätä riippuvuutta entisestään, kun monista rajoituksista tuli normaalia, ja etätöistä etäopetuksineen tuli normaalia.
Näiden sukupolvien pakkomielle älypuhelimiin voi johtua osittain siitä, että vanhemmat esittelivät niitä jo 2-vuotiaille. Vanhemmat antavat usein lapsilleen pääsyn älypuhelimiin erilaisista syistä, jotka vaihtelevat kiireisistä aikatauluista itkupotkuraivarien käsittelyyn. Ottaen kuitenkin huomioon teknologian ensisijainen maailma, jossa elämme, varhainen tekninen lukutaito voi osoittautua hyödylliseksi, koska se antaa lapsille mahdollisuuden ymmärtää paremmin teknologisia käsitteitä ja parantaa sopeutumiskykyä.
Lukuisista eduistaan huolimatta älypuhelimet ovat johtaneet moniin fyysisiin ja psyykkisiin ongelmiin, jotka eivät välttämättä rajoitu digitaaliseen natiiviluokkaan kuuluviin sukupolviin. Älypuhelinriippuvuus on kuitenkin kiistanalainen termi, koska älypuhelimet ovat nykymaailmassa välttämättömyys eikä puhtaasti vaurauden tai aseman symboli.
Älypuhelimien vaikutus vuosituhannen jälkeiseen sukupolveen
Jokainen sukupolvi kasvoi erilaisissa ympäristöissä ja elämäntavoissa. Ei ole epätavallista kuulla vanhemman sukupolven kutsuvan nykyistä sukupolvea laiskaksi. Itse asiassa jokainen sukupolvi, joka nautti teknologisen kehityksen mukanaan tuomasta uudesta vapaudesta, on kuullut sen.
Mutta onko se totta? Meneekö nykyinen sukupolvi huonommin fyysisen ja henkisen terveyden suhteen vai ovatko älypuhelimet parantaneet asioita?
Sosiaalinen media ja älypuhelimet
Sosiaalinen media kasvoi nopeammin jokaisen älypuhelinpäivityksen myötä. Digitaalisten syntyperäisten sukupolvea ei voida kuvitella ilman selfieiden ja meemikulttuurin nousua. Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset elävät suuren osan elämästään verkossa toisin kuin aikaisemmat sukupolvet.
Tutkimukset ovat yhdistäneet älypuhelimen ja sosiaalisen median käytön uusien sukupolvien henkisen ahdistuksen lisääntymiseen (Abi-Jaoude, Naylor ja Pignatiello, 2020). Sosiaalisen median kulttuuri on johtanut epärealistisiin käsityksiin ja ideologioihin, joita on kiihdyttänyt se, kuinka helposti älypuhelimilla on jatkuvasti pääsy näihin medioihin. Toisaalta tiedon vapaa välittyminen on mahdollistanut jyvien erottamisen akanoista eli jotkut ovat menestyneet ja kasvaneet kaiken tämän tiedon juurella.
Nuorempien sukupolvien runsas älypuhelimen käyttö siinä määrin kuin se luokitellaan riippuvuudeksi, on myös johtanut negatiiviseen vaikutukseen kognitiivisiin kykyihin, akateemiseen suorituskykyyn ja sosioemotionaaliseen toimintaan (Hishan, Ramakrishnan & Qureshi, 2020; Ning, Davis ja Taraban, 2018) .
Verkkoturvallisuus ja älypuhelimet
Vanhempien ei välttämättä aina ole mahdollista seurata lapsensa älypuhelimen käyttöä. Vaikka pienten lasten älypuhelinten käyttöä voidaan valvoa Parental Control -ominaisuuksien avulla, se ei välttämättä päde vanhempiin lapsiin, jotka alkavat jo arvostamaan yksityisyyttään.
Parhaista yrityksistäsi huolimatta et voi suojella lastasi kaikilta älypuhelimien helpottamista verkkouhkilta. Aivan kuten tietokoneet, myös älypuhelimet ovat herkkiä viruksille ja haittaohjelmille, jotka voivat johtaa laitteen hakkerointiin. Asianmukaisten varotoimien toteuttaminen älypuhelimien suojaamiseksi hakkeroinnilta ja viruksilta voi lieventää tätä ongelmaa.
Useimmissa tapauksissa Android-puhelimet ovat helppoja kohteita kyseenalaisille sovelluksille ja huijauksille. Toisin kuin Applen tiukka tarkistusprosessi myymälöissään oleville sovelluksille ja iOS:n suojausominaisuuksille iPhonessa, Android-sovellusmarkkinat ovat avoinna kaikille ja niillä on lievä hyväksyntäkäytäntö. iPhonet eivät kuitenkaan ole täysin immuuneja. Voit lukea lisää virusten poistamisesta iPhonesta saadaksesi paremman käsityksen.
Virukset ja haittaohjelmat eivät ole ainoita turvallisuusongelmia, joita älypuhelimet aiheuttavat. Koska suurin osa tämän sukupolven sosiaalisista vuorovaikutuksista tapahtuu älypuhelimien kautta online-alustoilla, se altistaa heidät verkkokiusaajille ja muille laitapuolen kulkijoille.
Lapsen varhainen kouluttaminen Internetin vaaroista ja riskeistä sekä siitä, kuinka pitää itsensä turvassa noudattamalla käytäntöjä, kuten henkilökohtaisten tietojen jakamatta jättämistä, voi vaikuttaa myönteisesti hänen älypuhelimen käyttöön ja turvallisuuteen.
Ostotottumukset ja älypuhelimet
Monien sovellusten mukana tulee sovelluksen sisäisiä ostoksia. Korttitietojen tai pankkitietojen tallentaminen helppoa maksamista varten on käytäntö, jota monet ihmiset jo noudattavat. Jos oikeat asetukset eivät kuitenkaan ole paikoillaan, lapset voivat päätyä kasvattamaan laskuja omilla vahinkopainalluksillaan.
Lisäksi ostotrendit ovat muuttuneet täysin kymmenen vuoden takaisesta. Yhä useammat brändit ja yritykset investoivat sähköiseen kaupankäyntiin, joka on tehnyt älypuhelimista kulutustyökaluja (Ciurlău, Popescu ja Petris, 2021). Hyödyntämällä vaikuttajakulttuuria ja sosiaalisen median markkinointistrategioita, yritykset voivat nyt kohdistaa tuotteitaan jo nuoremmille sukupolville.
Uni ja älypuhelimet
Älypuhelimet ovat tulleet korvaamaan monet perinteiset rutiinit, kuten lukemisen. Riippuvuus älypuhelimista on osoitettu korreloivan unen laadun kanssa käyttöajasta riippumatta (Sohn et al., 2021). Säännöllisesti älypuhelimiaan tai tablettejaan käyttävien taaperoiden kerrottiin nukkuvan lyhyemmin ja nukahtamisen kesti kauemmin (Chindamo et al., 2019).
Lisäksi älypuhelimien lähettämän sinisen valon on osoitettu vaikuttavan kehon vuorokausirytmiin (Wahl et al., 2019). Kun sitä käytetään juuri ennen nukkumaanmenoa, sillä voi olla merkittävä vaikutus unen laadun lisäksi myös vuorokausisynkronointiin, mielialaan ja kognitiiviseen suorituskykyyn. Vaikka tuotteet, kuten sinistä valoa estävät lasit ja älypuhelimien Eye Care -ominaisuudet vähentävät vaikutusta, ne voivat edistää lasten huonoa unihygieniaa, mikä voi vaikuttaa heidän myöhempään elämäänsä.
Pitäisikö lapsilla olla älypuhelimia?
Vanhemmat eivät voi muuta kuin kiistellä, onko älypuhelinten antaminen lapsille hyvä idea. Älypuhelimet ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen, ja tulevaisuus kehittyy tällaisten kannettavien laitteiden ympärille. Kuten missä tahansa tekniikassa, näissä laitteissa on myös monia etuja.
Kun poliittisesta epävakaudesta tuli varsin normaalia ympäri maailmaa, älypuhelimet varmistivat, että opiskelijat eivät jääneet jälkeen opinnoissaan. Nämä vempaimet ovat tehneet koulutuksesta kaikkien taloudellisista taustoista tulevien lasten ulottuville. Lisäksi monet opetussovellukset auttavat pieniä lapsia oppimaan hauskalla ja interaktiivisella tavalla, ja ne voidaan myös räätälöidä heidän oppimistyyliensä mukaan.
Toinen älypuhelimien etu on epäilemättä liitettävyys. Toiminnot, kuten GPS ja helppo pääsy hätäpalveluihin, voivat auttaa parantamaan lastesi turvallisuutta. Näiden älylaitteiden muotoilu monipuolisine ominaisuuksineen sopii kuitenkin paremmin teini-ikäisille ja nuorille aikuisille. Nuoremmat lapset voivat hyötyä yksinkertaisemmista matkapuhelimista, joissa on rajoitetut ominaisuudet.
Älypuhelimet ovat myös auttaneet lapsia ymmärtämään ympäröivää maailmaa paremmin. Lasten “digitaalinen aktivismi” on noussut otsikoihin ympäri maailmaa ja tuonut valoa aiheisiin, jotka vallassa olevat aikuiset ovat jatkuvasti sivuuttaneet. Global Citizenin artikkeli “5 teiniaktivistia Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jotka muuttavat maailmaa” ja The Washington Postin “12 lasta, jotka muuttavat yhteisöjään ja maailmaamme” korostavat, kuinka tämä älypuhelinvetoinen sukupolvi vaikuttaa asioihin niin hyvässä ja pahassa.
Kohtuullinen älypuhelimen käyttö ei tee lapsistasi suurisilmäisiä zombeja. Ei ole järkevää pilata laitetta, jonka vaikutus lapsiin riippuu sen käytöstä. Älypuhelimia ei kuitenkaan suositella taaperoille, koska ne voivat haitata heidän kognitiivista kehitystään ja sosiaalisia taitojaan.
Sekä vanhemmat että lapset voivat hyötyä rajoittamalla ruutuaikaa. Suosittelemme keskustelemaan lasten kanssa verkkoetiketistä ja asettamaan perussäännöt älypuhelimiensa käyttöön. On myös tärkeää käydä avointa keskustelua Internetin anonymiteetistä ja verkkokiusaamisesta lapsesi turvallisuuden takaamiseksi. Nämä käytännöt auttavat myös lapsiasi lähestymään sinua, kun he tarvitsevat apua ilman huolta seurauksista.
Jälleenkäyttömahdollisuudet tekniikalle
Älypuhelimet voivat olla kalliita. Sinun ei kuitenkaan tarvitse ostaa lapsellesi aivan uutta matkapuhelinta. Ennakkoon kunnostetun tai yksinkertaisemman älypuhelimen ostaminen säästää muutaman euron ja on myös ympäristön kannalta parempi. Voit aina ostaa hauskoja matkapuhelintarvikkeita, jotta lapsesi voi lisätä siihen persoonallisuuttaan mukaan.
Jos sinulla on vanha matkapuhelin makaamassa, voit tienata sillä rahaa myymällä matkapuhelimesi meille. Vaihtoehtoisesti voit valita asiantuntevan matkapuhelinkorjauspalvelumme ja antaa sille uuden elämän lapsesi ensimmäiseksi puhelimeksi. Mutta jos matkapuhelimesi on lopussa, harkitse laitteesi kierrättämistä sen sijaan, että heität sen pois.
Löydä lisää hyödyllisiä ja oivaltavia viestejä MyTrendyPhone-blogeista. Voit myös ottaa meihin yhteyttä ja kysyä lisää viimeisimmistä trendeistä ja siitä, mitkä uudet älylaitteet voivat helpottaa elämääsi!
References
1. Prensky, M., & Berry, B. D. (2001). Do they really think differently. On the horizon, 9(6), 1-9.
2. United Nations. (n.d.). Universal declaration of human rights. United Nations. Retrieved July 25, 2022, from https://www.un.org/en/about-us/universal-declaration-of-human-rights
3. Marino, C., Canale, N., Melodia, F., Spada, M. M., & Vieno, A. (2021). The Overlap Between Problematic Smartphone Use and Problematic Social Media Use: a Systematic Review. Current Addiction Reports, 8(4), 469-480.
4. Abi-Jaoude, E., Naylor, K. T., & Pignatiello, A. (2020). Smartphones, social media use and youth mental health. CMAJ : Canadian Medical Association journal = journal de l’Association medicale canadienne, 192(6), E136–E141. https://doi.org/10.1503/cmaj.190434
5. Hishan, S. S., Ramakrishnan, S., & Qureshi, M. I. (2020). Smartphone addiction, fear of missing out, and perceived competence as predictors of social media addiction of adolescents. Journal of Critical Reviews, 7(16), 1172-1181.
6. Ning, W., Davis, F., & Taraban, R. (2018). Smartphone addiction and cognitive performance of college students. In 24th Americas Conference on Information Systems 2018: Digital Disruption, AMCIS 2018. Association for Information Systems.
7. Ciurlău, C. F., Popescu, C. K., & Petris, G. (2021). Smartphones as consumption tools: The adoption of Internet-enabled devices for shopping purposes. In SHS Web of Conferences (Vol. 92, p. 05004). EDP Sciences.
8. Sohn, S. Y., Krasnoff, L., Rees, P., Kalk, N. J., & Carter, B. (2021). The association between smartphone addiction and sleep: a UK cross-sectional study of young adults. Frontiers in psychiatry, 176.
9. Chindamo, S., Buja, A., DeBattisti, E., Terraneo, A., Marini, E., Gomez Perez, L. J., … & Gallimberti, L. (2019). Sleep and new media usage in toddlers. European journal of pediatrics, 178(4), 483-490.10. Wahl, S., Engelhardt, M., Schaupp, P., Lappe, C., & Ivanov, I. V. (2019). The inner clock-Blue light sets the human rhythm. Journal of biophotonics, 12(12), e201900102. https://doi.org/10.1002/jbio.201900102
