10 000 mAh:n varavirtalähteen voisi ensisilmäyksellä ajatella lataavan 5 000 mAh:n akulla varustetun puhelimen kaksi kertaa.
Käytännössä moni saa yhden täyden latauksen ja hieman lisää. Se voi tuntua siltä, että kapasiteettia puuttuu, mutta selitys löytyy usein siitä, miten lukema ilmoitetaan.
Varavirtalähteen mAh-lukemaa ei nimittäin voi verrata suoraan puhelimen akun mAh-lukemaan. Luvut perustuvat eri jännitteisiin.
Varavirtalähde varastoi energiaa yhdellä jännitteellä, kun taas puhelin vastaanottaa sen toisella. Matkan varrella energiaa häviää jännitteen muunnoksessa, kaapelissa, lämpönä ja puhelimen omassa latauselektroniikassa.
Siksi ilmoitetun ja käytössä koetun kapasiteetin välinen ero ei yleensä tarkoita, että varavirtalähde olisi viallinen. Joissakin tilanteissa heikko suorituskyky on kuitenkin syytä tarkistaa.
Lyhyesti: Varavirtalähteen mAh-lukema kuvaa yleensä sisäisten akkukennojen kapasiteettia noin 3,7 V:n jännitteellä. Kun energia siirretään ulos USB:n kautta, jännite on muunnettava ja osa energiasta häviää. Siksi 10 000 mAh:n varavirtalähde ei anna 10 000 mAh:n verran energiaa suoraan puhelimen akkuun.
Artikkelin sisältö
Miksi mAh-lukemia ei voi verrata suoraan
mAh tarkoittaa milliampeerituntia ja kertoo, kuinka paljon sähkövarausta akku voi varastoida. Ongelmana on, ettei mAh yksin kerro koko energiamäärää. Lukema on mielekäs vasta yhdessä jännitteen kanssa, joka ilmoitetaan voltteina.
Varavirtalähteen sisäisten litiumkennojen nimellisjännite on yleensä noin 3,7 V. USB-lähtö antaa tavallisesti 5 V:n jännitteen, ja pikalatauksessa jännite voi olla korkeampi. Siksi varavirtalähteen on muunnettava varastoitu energia ennen kuin se siirtyy puhelimeen.
Tässä syntyy yleinen väärinkäsitys: varavirtalähteen 10 000 mAh ei ole sama asia kuin puhelimen akkuun päätyvä 10 000 mAh. Korkeammalla jännitteellä sama energiamäärä vastaa pienempää mAh-lukemaa.
Siksi 10 000 mAh:n varavirtalähteen ei voi automaattisesti odottaa lataavan 5 000 mAh:n puhelinta kahta kertaa täyteen. Puhelimen mAh-lukema on mitattu puhelimen akun omalla jännitteellä, ja koko latausketjussa syntyy häviöitä.
Jotkin valmistajat ilmoittavat sekä kennokapasiteetin että nimellisen lähtökapasiteetin. Kennokapasiteetti kuvaa sisäisiä kennoja, kun taas lähtökapasiteetti kertoo paremmin, kuinka paljon energiaa voidaan toimittaa USB:n kautta tietyissä olosuhteissa.
Näin käyttökelpoinen energia lasketaan
Tarkempi yksikkö on wattitunti eli Wh. Kaava on yksinkertainen: wattitunnit = voltit × ampeeritunnit. Koska 10 000 mAh vastaa 10 Ah:ta, 10 000 mAh:n varavirtalähde sisältää 3,7 V:n jännitteellä teoriassa noin 37 Wh energiaa.
Jos sama energiamäärä annetaan 5 V:n jännitteellä, 37 Wh vastaa noin 7 400 mAh:ta. Tämä on tilanne jo ennen tavallisia häviöitä. Jo tästä näkee, miksi etiketissä ilmoitettu 10 000 mAh ei muutu 10 000 mAh:ksi USB-lähdössä.
Sen jälkeen mukaan tulevat häviöt varavirtalähteen jännitemuuntimessa, kaapelissa ja puhelimen latauselektroniikassa. Osa energiasta muuttuu lämmöksi, ja osa kuluu puhelimen omaan käyttöön, jos puhelin on päällä latauksen aikana.
Käytännön sääntö: käyttökelpoinen kapasiteetti on aina ilmoitettua kennokapasiteettia pienempi. Se, kuinka paljon pienempi, riippuu varavirtalähteestä, kaapelista, lämpötilasta, lataustavasta ja puhelimen virrankulutuksesta.
| Vaihe | Esimerkki: 10 000 mAh | Mitä se tarkoittaa |
|---|---|---|
| Ilmoitettu kennokapasiteetti | 10 000 mAh noin 3,7 V:n jännitteellä | Noin 37 Wh varastoitua energiaa. |
| Teoriassa 5 V:n jännitteellä | Noin 7 400 mAh 5 V:n jännitteellä | Sama energia vastaa pienempää mAh-lukemaa korkeammalla jännitteellä. |
| Tavallisten häviöiden jälkeen | Alle 7 400 mAh | Muunnos, kaapeli, lämpö ja puhelimen lataus pienentävät lopputulosta. |
10 000 mAh käytännössä
Sitä, kuinka monta latausta 10 000 mAh:n varavirtalähde tarjoaa, ei voi selvittää vain jakamalla varavirtalähteen kapasiteetti puhelimen akun koolla. Laskelmasta puuttuvat jännite ja häviöt.
Realistisempi esimerkki alkaa energiasta. 10 000 mAh:n varavirtalähde sisältää 3,7 V:n jännitteellä noin 37 Wh energiaa. Noin 5 000 mAh:n puhelinakku voi vastata noin 18–20 Wh:ta akun jännitteestä ja rakenteesta riippuen.
Paperilla tämä voi näyttää yli yhdeltä täydeltä lataukselta. Arjessa tulos voi jäädä pienemmäksi, etenkin jos puhelinta käytetään samalla, näyttö on päällä, mobiiliverkon kuuluvuus on heikko tai lataus tapahtuu langattomasti.
Odota siis mieluummin vaihteluväliä kuin tarkkaa latauskertojen määrää. Pienempi puhelin voi hyödyntää samaa varavirtalähdettä selvästi paremmin kuin suuri puhelin, jossa on iso akku ja suuri virrankulutus.
Luotettava testivinkki: Lataa sekä varavirtalähde että puhelin täyteen. Käytä ehjää kaapelia, sammuta näyttö ja vältä raskaita sovelluksia. Merkitse sitten muistiin, kuinka monta prosenttiyksikköä puhelimen akun varaus nousee ennen kuin varavirtalähde tyhjenee. Näin testaat todellista käyttötilannetta sen sijaan, että vertaisit kahta mAh-lukua suoraan.
Kapasiteettia vähentävät muut tekijät
Ilmoitetun ja käyttökelpoisen kapasiteetin välinen normaali ero on vasta ensimmäinen osa selitystä. Monet arkiset tekijät voivat saada varavirtalähteen vaikuttamaan tehottomammalta, vaikka se toimisi teknisesti oikein.
Jos puhelinta käytetään latauksen aikana, osa virrasta kuluu suoraan näyttöön, mobiiliverkkoon, kameraan, navigointiin, peleihin tai suoratoistoon. Akun varausprosentti nousee siksi hitaammin, koska puhelin sekä latautuu että kuluttaa energiaa samaan aikaan.
- Kulunut tai heikkolaatuinen kaapeli voi lisätä vastusta, hidastaa latausta ja aiheuttaa epävakaan yhteyden.
- Langattomassa latauksessa energiahäviöt ovat yleensä suuremmat kuin kaapelilla ladattaessa.
- Kylmyys voi väliaikaisesti pienentää litiumakkujen käytettävissä olevaa kapasiteettia.
- Kuumuus voi rasittaa sekä puhelimen akkua että varavirtalähteen kennoja ajan myötä.
- Akun ikääntyminen tarkoittaa, että kennot voivat vähitellen varastoida vähemmän energiaa monien lataussyklien jälkeen.
- Pikalataus voi tuottaa enemmän lämpöä puhelimesta, varavirtalähteestä, kaapelista ja latausprofiilista riippuen.
Varavirtalähde voi ikääntyä nopeammin, jos sitä säilytetään usein kuumassa autossa tai suorassa auringonpaisteessa tai jos sitä käytetään suuren kuormituksen aikana. Matala lämpötila taas voi saada sen vaikuttamaan väliaikaisesti heikommalta, vaikka suorituskyky voi parantua jälleen huoneenlämmössä.
Käytännössä sama varavirtalähde voi siis antaa erilaisia tuloksia päivästä toiseen. Käyttöolosuhteilla on lähes yhtä suuri merkitys kuin pakkauksessa ilmoitetulla lukemalla.
Normaalia suorituskykyä vai merkki ongelmasta?
On normaalia, ettei varavirtalähde anna koko mAh-lukemaansa suoraan puhelimelle. On myös normaalia, että tulos vaihtelee hieman latauskerrasta toiseen.
Odotettujen häviöiden ja todellisen ongelman välillä on kuitenkin ero. Jos varavirtalähde pystyi aiemmin lataamaan puhelinta selvästi enemmän, mutta nyt sen varaus laskee äkillisesti nopeasti, kokeile sitä toisella kaapelilla ja mielellään myös toisella laitteella.
Kiinnitä huomiota myös siihen, purkautuuko varavirtalähde ilman siihen liitettyjä laitteita, keskeyttääkö se latauksen toistuvasti tai kuumeneeko se poikkeuksellisen paljon. Lievä lämpeneminen latauksen aikana on mahdollista, mutta voimakas kuumuus, poikkeava haju, vaurio tai turpoaminen eivät ole normaaleja.
- Testaa toisella, ehjällä kaapelilla.
- Lataa varavirtalähde täyteen sopivalla laturilla.
- Kokeile latausta ilman puhelimen aktiivista käyttöä ja näyttö sammutettuna.
- Vertaa tulosta huoneenlämmössä.
- Tarkista, ilmoitetaanko tuotteelle nimellinen lähtökapasiteetti.
- Lopeta käyttö, jos laite turpoaa, vaurioituu fyysisesti, kuumenee voimakkaasti tai haisee poikkeavalta.
Tärkein ero on tämä: vähitellen heikkenevä suorituskyky voi olla normaalia akun ikääntymistä. Äkillinen muutos, epävakaa lataus tai selvä kuumeneminen on syytä selvittää.
UKK – usein kysytyt kysymykset varavirtalähteen kapasiteetista
01. Miksi 10 000 mAh:n varavirtalähteeni ei lataa 5 000 mAh:n puhelintani kahta kertaa?
Koska kahta mAh-lukemaa ei ole mitattu samalla jännitteellä. Varavirtalähteen on muunnettava energia USB-jännitteelle, ja häviöitä syntyy varavirtalähteessä, kaapelissa sekä puhelimen latauselektroniikassa.
02. Onko normaalia, että varavirtalähteestä saa vähemmän latauksia kuin odotin?
Kyllä. Käyttökelpoinen kapasiteetti on yleensä ilmoitettua kennokapasiteettia pienempi. Tämä johtuu erityisesti jännitteen muuntamisesta ja latauksen aikaisista energiahäviöistä.
03. Menettääkö varavirtalähde varausta, vaikka sitä ei käytetä?
Kyllä, vähäinen itsepurkautuminen ajan mittaan on normaalia. Jos varaus vähenee paljon lyhyessä ajassa ilman liitettyjä laitteita, se voi olla merkki kulumisesta tai viasta.
04. Kuluttaako langaton lataus enemmän varavirtalähteen varausta?
Kyllä. Langattomassa latauksessa häviöt ovat yleensä suuremmat kuin kaapelilla ladattaessa, joten sama varavirtalähde voi antaa langattomasti vähemmän todellisia latauksia.
05. Voiko kylmyys saada varavirtalähteen tuntumaan heikommalta?
Kyllä. Matala lämpötila voi väliaikaisesti vähentää energiaa, jonka akku pystyy luovuttamaan. Suorituskyky voi usein parantua jälleen, kun varavirtalähde lämpenee huoneenlämpöiseksi.
06. Milloin varavirtalähteen käyttö pitäisi lopettaa?
Lopeta käyttö, jos laite kuumenee voimakkaasti, haisee poikkeavalta, on fyysisesti vaurioitunut, purkautuu erittäin nopeasti tai siinä näkyy turpoamisen merkkejä.
